Suunnittelu on puoli nautintoa

Minusta on ihanaa suunnitella asioita. Toteuttaminenkin on usein kivaa, mutta suunnitteleminen heittämällä parasta. Tykkään mietiskellä etukäteen intoilun aihettani kaikista mahdollisista kulmista, suunnitella yksityiskohdat hölmön tarkkaan ja fiilistellä tulevaa juttua pitkään etukäteen.

Hankalampaa on tietää, missä kohtaa kannattaa ryhtyä toimeen. Suunnittelin blogiakin valtavan pitkään ennen kuin oikeasti perustin sen. Epäilin, tulenko oikeasti kirjoittaneeksi kahta postausta enempää. Nyt huomaan, että tekstejä on ollut niin hauska tehdä ja tarve asioiden sanoittamiselle on selkeästi ollut niin iso, että hommahan sujuu melkein kuin itsestään.

Suunnittelussa ja intoilussa on se tylsä puoli, että kaikki ei etene toteutukseen asti. Ennen häpesin kesken jääneitä asioita. Nykyään otan ilon irti innostuksen aiheeni fiilistelystä ja skippaan morkkisteluvaiheen. Jos jokin jää tekemättä, olen varmaankin tehnyt sen sijaan jotain muuta hauskaa. Ja jos myöhemmin huomaan, että tämä olisi kyllä ollut kiva tehdä, mikä estää tarttumasta toimeen siinä kohtaa?

Tällä hetkellä intoilen muun muassa jollekin loppukesän puolimaratonille treenaamisesta. Nyt, kun tiet ovat jälleen sulia, voisin vähitellen lähteä lenkkipoluille. Olen pitkään haaveillut juoksutapahtumaan osallistumisesta, mutta minään aiempana vuonna sitä ei ole tullut tehtyä. Ehkä tänä vuonna? On ihanaa selailla treeniohjelmia ja mietiskellä, missä kaikkialla juoksisi, kuinka pitkiä matkoja, ja mitä olisi hyvä syödä treenipäivinä. Mitä kuuntelen lenkkeillessä, ja kuinka hyvältä treenin jälkeen tuntuukaan.

Ajattelen, että tässä on kyse vähän samasta kuin kilpaurheilijoiden mielikuvaharjoittelussa. He kuvittelevat mielessään voiton hetken ja siihen johtaneet askeleet, ja tämä auttaa heitä yltämään huippusuorituksiinsa silloin, kun on tarve.

Kun vihdoin pääsen treenin pariin, olen jo valmistautunut työhön mielessäni. Se ei poista kaikkea vielä edessä olevaa työtä, mutta on tarjonnut minulle mahdollisuuden intoilla tulevasta jo etukäteen. Jos pessimisti pettyy kahdesti, innostuja nauttii tuplasti.

Tämäkin teksti on kirjoitettu 15 minuutin aikarajalla.