Edellisessä postauksessa pähkäilin, millaisista seksityöhön liittyvistä aiheista haluaisin blogissa kirjoittaa. Yksi on kuitenkin selvä: pakkaaminen!

Teen aika paljon töitä vaihtuvissa kaupungeissa. Alan slangissa tätä kutsutaan keikkailuksi.

Pyrin keikkaillessa pakkaamaan aina mahdollisimman kevyesti, sillä matkustan usein julkisilla. Tässä postauksessa esittelen työhön liittyvät asiat, joita roudaan noin 30-litraisessa repussani.

Lakanoita ja pyyhkeitä

Osassa majapaikoista näitä voi olla reilusti saatavilla. Tähän ei kuitenkaan voi luottaa, joten on parasta kuljettaa paria pussilakanaa ja muutamaa pyyhettä mukana kaiken varalta. Olen löytänyt sisustusliikkeiden alennusmyynneistä kivoja noin puolikkaan kylpypyyhkeen kokoisia hamam-pyyhkeitä, jotka toimivat erinomaisesti asiakaspyyhkeinä.

Työkalupakki, jossa hygieniakamat ja leluja

Liukkaria, hierontaöljyä, suuseksisuojia, kumihanskoja, puhdistuspyyhkeitä sekä tietenkin erikokoisia kumeja. Aiemmin kuljetin näitä epämääräisessä kangaskassissa, josta kaivelin oikeita kokoja aina majoitukseen saapuessani, mutta tänä vuonna panostin pari kymppiä meikkilaukkuun, johon työarsenaalini mahtuu täydellisesti. Työkalupakiksi kutsumani meikkilaukun alaosaan mahtuu myös dildo, sträppivaljaat ja jopa pieni vibraattori.

Vaatteet

Kun työvaatteet ovat enimmäkseen stringejä ja pitsibodyja, ne eivät vie kauheasti tilaa repusta. Perussettiini kuuluu yhdet rintaliivit, muutamat alushousut, pitsibody, PVC-body, stay-up-sukat, sukkanauhaliivi sekä aamutakki, joka on mukava vetää ylle tapaamisen päätteeksi. En juuri toteuta asutoiveita, sillä en ylipäätään omista valtavaa määrää vaatteita. Pyrin pakkaamaan mukaan maltillisesti vapaa-ajan vaatteita, sillä yleensä pärjään muutaman päivän reissun käytännössä yhdellä asulla.

Jos olen autokyydillä liikenteessä, matkassa ovat myös korkokengät.

Hyvän mielen esineet

Kuljetan repussani lähes joka keikalla konkarikollega Lola Davinan Thriving in Sex Work -teosta tai vaihtoehtoisesti sarjan jatko-osaa Sex Work and Money -kirjaa. Nykyään samat kirjat löytyvät kyllä Spotifystakin, mutta fyysistä versiota on silti ihana selata taukojen aikana. Kuvittelisi, että osaan nämä tähän mennessä jo ulkoa, mutta huomaan saavani näistä yhä edelleen uutta ja inspiroivaa ajateltavaa.

Lisäksi repussani on hyväntuoksuista vartalovoita, jota käytän hieman rituaalinomaisesti vaihtaessani työpäivän päätteeksi vapaalle.

Hyödyllisiä juttuja, joita ei tule ajatelleeksi

Sängynjalkoihin sidottavat mustekalat ovat toistuvasti pelastaneet päiväni majoituksissa, joissa parisänky onkin rakennettu kahdesta yhden hengen sängystä.

Kuljetan usein mukana pyykinpesuainetta ja talouspaperia, sillä olen useammin kuin kerran huomannut, että kumpaakaan ei välttämättä ole saatavilla.

Tämäkin teksti on kirjoitettu 15 minuutin aikarajalla. Tämä oli ensimmäinen teksti, joka jäi mielestäni selkeästi kesken, mutta se kuuluu pelin henkeen. Olisin halunnut kirjoittaa vielä lopetuskappaleen, mutta ainakin reppuni sisältö tuli avattua.

Mainitsin aiemmassa kirjoituksessani, että seksityöstä on muodostunut minulle vähitellen ura. Otin ensimmäisen asiakkaani kesällä 2021, viisi vuotta sitten. Ensimmäiset pari vuotta tein tapaamisia todella satunnaisesti, mutta tiesin, että jossain kohtaa haluan tehdä hommasta säännöllisempää.

Nykyään seksityö edustaa jo suhteellisen isoa prosenttia vuosituloistani, vaikka osa-aikaiset palkkatyöt ovat yhä merkittävin tulonlähteeni. Vuotuista liikevaihtoa isompana tekijänä olen kokenut sen, millainen vaikutus seksityöllä on ollut suhtautumiseeni työhön, rahaan, omaan osaamiseeni ja mahdollisuuksiini. Olen myös verkostoitunut suhteellisen laajalti kollegojeni kanssa, mikä on tuonut elämääni valtavasti iloa.

Aiemmin ajattelin, että palkkatyöt ovat se ura, jolla pitää yrittää päästä eteenpäin, ja seksityö satunnainen side hustle. Nyttemmin olen halunnut kääntää ajatukseni toiseen asentoon. Olen hyvä palkkahommissani, mutta en tunne niitä kohtaan samanlaista intoa ja kehittymisen paloa kuin seksiyrittäjyyttä.

Olen suhteellisen lyhyen työurani aikana ehtinyt pettyä työelämään moneen kertaan. Vielä maisterinakin ja yli viiden vuoden työkokemuksella osaamistani on vähätelty, ja olen joutunut todistelemaan kelpaavuuttani edes lyhyisiin määräaikaisuuksiin. Nyt, kun työttömyys on ennätyslukemissa, seuraan kauhulla ikätovereideni yrityksiä saada harjoittelupaikkoja ja kesätöitä. Unelmani on, että pärjään omillani niin hyvin, että minun ei tarvitse enää ikinä tehdä CV:tä.

Nyt kun ajattelen, että minun ei tarvitsekaan pärjätä nimenomaan työmarkkinoilla, pystyn suhtautumaan palkkatyöhön rennommin. En usko, että haluaisin olla täysipäiväinen yrittäjä, mutta tuntuu leppoisalta, kun palkkaduunit ovatkin se ihan mukava side hustle.

Tuntuu hankalalta arvioida, kuinka paljon ja millä tavalla haluan puhua seksityöstä tässä blogissa. Teemalla on ilmiselvä shokkiarvo, mutta minulle homma on sen verran arkista, että en jaksaisi järkyttää ketään peruselämiselläni. Toisaalta seksityö, seksuaalisuus ja erotiikka ovat minua suuresti kiehtovia ja minuun monella tapaa liittyviä aiheita, enkä halua peitellä tätä teksteissäni. Todennäköisesti nämäkin pohdinnat asettuvat lopulta luontevasti osaksi blogiani, vaikka nyt mietityttääkin.

Tämäkin teksti on kirjoitettu 15 minuutin aikarajalla.