Unelmamatka Japaniin
Tämä teksti käsittelee haaveideni lomamatkaa Japaniin. Mitään ei ole varattu, mutta suunnitteluhan on vähintään puolet reissun ihanuudesta.
Ensi keväänä matkustan neljäksi viikoksi Japaniin. Skippaan kokonaan Tokion, koska aika ei yksinkertaisesti riitä niin valtavan kaupungin koluamiseen. Matkustan sen sijaan Osakaan, josta pääsen helposti Kiotoon, vuorille, teeviljelmille ja rannikkokaupunkeihin. Vietän päiviä luuhaillen temppeleissä, puutarhoissa, museoissa ja kauppakeskuksissa. Haluan mennä johonkin kauppakeskukseen heti sen auetessa ja katsoa, ovatko kauppojen myyjät oikeasti ovella tervehtimässä ensimmäisenä aamulla saapuvia asiakkaita.
Juon päivittäin erinomaista teetä tai matchaa. Syön vähintään kerran todella herkullista sushia, ja kerran Michelin-tason kaiseki-illallisen. Majoitun Kioton historiallisella geisha-alueella ja jonain yönä myös edullisista huoneistaan ja pornosta sisustuksestaan tunnetussa love hotelissa.
Matkustan Japaniin mukanani matkalaukku, jossa on pelkästään omiyageja, pieniä tuliaisia kaikille, joita satun kohtaamaan. Matkalaukku tyhjenee kätevästi matkan varrella, joten voin shoppailla sen täyteen kaikkea jännää, kun nyt kerrankin lennän kaukomaille. Palaan kotiin mukanani teetä, jotain silkkistä, lonkeropornoa ja jotain luonnosta poimimaani. Tuliaismielessä olen kiinnostunut myös eroottisesta taiteesta, tai ehkä osallistun kintsugi-kurssille ja korjaan kultamaalilla jonkin kotoa tuomani pikku esineen.
Ennen Japaniin lähtöä olen perehtynyt parhaani mukaan niin kulttuuriin kuin kieleenkin. Osaan tilata ravintolassa japaniksi ja tiedän perusteet siitä, miten teeseremoniassa tai japanilaisessa kylpylässä tulee käyttäytyä. Osaan lukea ongelmitta hiraganoja ja katakanoja ja hallitsen ainakin 500 kanjia. Tiedän paikallisesta seksityöhistoriasta ja -nykyisyydestä sen verran, että osaan kiinnittää huomiota yksityiskohtiin, joita turisteille ei mielellään paljasteta.
En ole koskaan käynyt niin kaukana kuin Japaniin lentäminen edellyttää. Jotenkaan en pitkään aikaan ajatellut, että se olisi minulle edes mahdollista. Sitten tajusin, että Finnairhan lentää Osakaan harva se päivä, ja meno-paluuliput saa parhaassa tapauksessa alle tonnilla. Tämä ei kuitenkaan ole sellainen reissu, johon lähtisin ihan kengännauhabudjetilla, joten matkaan säästäminen on osa tämän vuoden rahatavoitteita.
Tämäkin teksti on kirjotiettu 15 minuutin aikarajalla.