Mitä tekisin, jos ei olisi pakko tehdä mitään?

Olen aina ollut innokas (joskaan en erityisen eksakti) numerotouhuaja, ja taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa puuhaan mielelläni erilaisia skenaarioita, joiden mukaan laskeskelen sijoituksiin laitettavia summia ja tienaustavoitteita.

Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelussa vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin pohtia, miksi koko hommaan on ryhtynyt ja mitä tavoitteen saavutettuaan aikoo tehdä. Tuskin kenenkään tavoite on vain iso kasa rahaa.

Oma tavoitteeni ei ole lopettaa pysyvästi kaikkea sellaista toimintaa, josta voi saada rahaa. Samalla haluaisin, että minulla olisi vapaus käyttää nykyistä merkittävästi suurempi osa ajastani asioihin, joilla ei ole taloudellista merkitystä.

Haluaisin kirjoittaa kirjoja ilman painetta apurahoista tai myyntimenestyksestä. Haluaisin tehdä joka viikko retken jonnekin lähiseudulle, kivaan luontokohteeseen tai vaikka museoon.

Haluaisin kävellä pitkiä kävelylenkkejä, käydä useita kertoja viikossa kirjastossa, nauttia kotikaupunkini maksuttomista harrastusmahdollisuuksista kuten kirjastojen lukupiireistä ja taiteilijatapaamisista, ja tehdä nykyistä enemmän vapaaehtoistöitä itselleni tärkeissä järjestöissä.

Haluaisin opetella laittamaan hyvää ruokaa, lukea ja kuunnella paljon kirjoja ja uida ainakin kylmällä vuodenajalla joka viikko luonnonvesissä. Haluaisin tietenkin tehdä monia näistä asioista rakkaideni kanssa.

Harva unelmaelämäni asioista vaatii hirveästi rahaa, mutta aikaa sitäkin enemmän. Lisäksi unelmaelämäni vaatii sosiaalisten suhteiden vaalimista sekä sitä, että olisin ainakin kohtalaisen terve. Näiden vuoksi minun kannattaakin nähdä vaivaa jo nyt, eikä vain painaa tukka putkella kohti jotain rahasummaa.

Ylipäätään on turha olettaa, että elämä mullistuisi totaalisesti siinä kohtaa, kun tilillä on 300 000 tai 400 000 euroa. Todellisuudessa minun kannattaa jo nyt ottaa unelmaelämäni osasia osaksi arkea: kävellä sen sijaan että kulkisin bussilla, käydä talviuimassa aina kun ehdin, tehdä vapaaehtoistöitä kaiken muun ohessa ja ottaa edes välillä reilusti aikaa luovalle kirjoittamiselle. Jos listaamani asiat ovat sellaisia, joita oikeasti haluan tehdä elämässä, olisi tosi ankeaa, jos niihin ei olisi aikaa vielä yli vuosikymmeneen.

Ihanien asioiden tekeminen ei välttämättä vaadi paljon rahaa. Uskon kuitenkin, että jos rahasta ei tarvitse välittää, monista asioista pystyy nauttimaan ihan eri tavalla.